perjantai 26. lokakuuta 2012

Lokakuun loppua

Onpas ollut mahdottoman kiireistä aikaa. Maanantaina oli anatomian suullinen tentti selkärangasta, etujalan ja takajalan luista. Sain täyden 5, eli oikeen hyvin meni. Nyt on kallo menossa ja sitten "loman" jälkeen aletaan leikkelemään koiria, jotta saadaan luut käyttöönkin lihasten yms muodossa. Anatomian lisäksi on sitten täytynyt koittaa pinnistellä kaikenmaailman proteiineja ja kudoksia mieleen. Miksi ihmeessä soluissa täytyy olla niin paljon erilaisia proteiineja! Ja kemian pölhö opettaja on sitä mieltä, että meidän pitää osata kaikki turhanpäiväiset lausekkeet ulkoa ja loman jälkeen kemian kokeessa se sitten kyselee meiltä niitä. Ensimmäinen kemian koe, jossa ei ole laskuja vaan on sanallisia kirjoitustehtäviä..

Mun hyvä ystävä opiskelee Suomessa hammaslääketieteellisessä jo siellä loppusuoralla ja kun olen hänen opintojaan alusta lähtien seurannut ja kuunnellut, kun hän käy ulkona joka viikonloppu ja joka päivä löytää aikaa harrastuksille, niin nyt sitten omien kokemusta jälkeen kysyin häneltä, miten se on mahdollista, kun mulla ei tunnu tunnit riittävän päivässä näihinkään asioihin. Ei heidän koulussa kuulemma lasketa ja tenteistäkin tuntuu pääsevän lukematta läpi. Olisi siis ehkä pitänyt valita ihmishammaslääketiede eikä eläimiä.. Mutta kuulemma nämä pari ekaa vuotta on vaikeimpia, ja sitten helpottaa. Sitä odotellessa..

Nyt tänne Puolaankin tuli syksy. Vielä menneenä viikonloppuna oli helle, lämmintä yli 20 ja shortsit ja tpaita oli oikein sopiva vaatetus. Tällä viikolla on ollut harmaata, öisin satanut vettä ja lehdet on lähteneet puista vauhdilla. Ruska oli kyllä nätti täällä. Suomessa on niin paljon keltaisen sävyjä lehdissä ja kun täällä valtaosa oli punaista, niin oli kaunista vaihtelua. Täällä en ole muuten kellään nähnyt lehtiharavaa käytössä. Lehtipuhaltimet ja raivaussahat on ihmisillä käytössä.. En vieläkään oikeen ymmärrä miten se raivausraha on käypänen työkalu lehtien haravoimiseen, mutta puolalaisille kaikki on mahdollista.. Suomessa taitaa olla jo melkein talvi, olen koittanut valmistella itseäni lumeen ja pimeyteen..

Lähikauppa on kyllä melkein kuin olisi Suomessa. Sieltä saa Eloveena kaurahiutaleita, Dumle karkkeja ja Fazerin likörikohvehteja sekä Lambin vessapaperia. Sähköä voi ostaa Fortumilta ja tankata voi Nesteellä. Mutta hekkuja tästä maasta ei löydy. Täällä on tosi vähän ns. karkkeja, suklaata jonkun verran. Puolalainen suklaa on melko pahaa, mutta onneksi Milka ja Lindt on edullisia täällä. Keksit on pahoja, mutta mikä suurin pettymys, niin leipomoiden kakut. Ne näyttää tosi herkullisille, vaan maku on jotain järkyttävää! Mun synttärit lähestyy ja on suunniteltu, että ostetaan kakku, vaan meidän ehkä pitää tehdä joku koemaisto ennen ostoa, ettei rahat mene ihan hukkaan!

Laitan tähän pari linkkivinkkiä teille. Ensimmäinen on ihan mielenkiintoinen ja varmasti kiinnostaa erityisesti sisäkissojen omistajia Kissavessa Tuolta siis video päälle. En ollut ennen Puolaa tiennyt, että tuollaisia on olemassa.

Toinen linkkivinkki on surullista ja opettavaista katsottavaa. Kiwi Care Tämä on facebook sivu sellaselle uusiseelantilaiselle ryhmälle, kun Kiwi Care. Pääasiassa eläinlääkäreitä Uudesta-Seelannista höystettynä englantilaisella kengittäjällä yms. Minunkin opettaja Uudesta-Seelannista on mukana tuossa toiminnassa. Eli siis ammattilaiset tekee pro bono töitä huono-osaisten eläinten seurassa, he on olleet mm. Egyptissä ja Fidzillä. Sieltä facebookin kuvakansiosta voi katsella kuvia ja olla iloinen, ettei Suomessa asiat ole ihan noin huonosti, kuin joissain harvoissa tapauksissa.

Näin surullisiin tunnelmiin ei voida lopettaa, niin jospa loppuun ihmettelyä puolalaisista.. Kävin pari viikkoa sitten lääkärissä, rakennus oli sellanen kohtuu uusi. Aulasta näin, että lääkäri on 3. kerroksessa, joten menin hissille, joita olikin neljä rinnakkain. Ihmeellistä oli, että siinä oven ulkopuolella oli kerrosnäppäimet. Painoin 3 ja kohta tulikin hissi ja hyppäsin kyytiin. Hissi lähti huruuttamaan ylöspäin ja kohta olikin 3 kerros ohitettu. Paniikissa rupesin etsimään nappuloita, niin hissin sisällä ei ollutkaan kerrosvalintanappuloita. Hissi meni ylimpään kerrokseen.. Astuin ulos ja olin vähän ihmeissäni. Onneksi siinä hissiä odottamassa oli mies ja nainen, joilta kysyin mikä tämä kuvio on. Kuulemma kun painaa siitä ulkopuolelta kerrosnumeroa, näytössä näkyy, mikä hisseistä A-D vie siihen kerrokseen, johon haluat mennä. Painoin 3 ja syttyi D. Menin siis sinne D:n ulkopuolelle odottamaan. Hissejä kävi siinä ylimässä kerroksessa ja lopulta tuli myös D hissi ja pääsin kyytiin. Siinä vaiheessa vielä ne nainen ja mies, jotka olivat odottamassa omaa hissiään kun tulin, jäivät vielä odottamaan sitä omaansa, kun minä läksin alaspäin. Ja ei hissi suinkaan suorilta mennyt 3 kerrokseen, vaan se pysähtyi useampaan otteeseen välillä, vaikkei ketään tullutkaan kyytiin. En vieläkään oikein ymmärrä mikä ko. hissin idea oli! Puolalaiset....

maanantai 8. lokakuuta 2012

TÄYNNÄ!! Huomio Kaakkois-Suomi viikko 44!!

Huomio! Viikko 44 on jo täynnä, ilmoittelen aikataulut tulevan viikonlopun aikana sähköpostilla!


Paikallisista juhlapyhistä yms johtuen meillä on viikko 44 vapaata. Tulen silloin raspaamaan hampaita kaakon suunnalle eli siis Lappeenranta, Imatra, Joutseno, Parikkala akselille. Päivät on siis ma 29.10 - pe 2.11, ota yhteyttä sähköpostilla keskiviikkoon 24.10 mennessä, jos tarvitset raspauksen, seuraavan kerran siellä suunnalla kesäkuussa 2013!

Huom! Otan mukaan vain käsiraspit sekä sudenhampaiden ja maitohampaiden poistoon tarkoitetut työkalut eli jos tiedät, että hevosesi tarvitsee sähköraspia, niin mainitse siitä viestissäsi, niin otan sitten sähköraspinkin mukaan.

Toinenkin huomio! Maksutapana vain käteinen ja yritysasiakkaille lisäksi laskutus, ei siis enää korttimaksumahdollisuutta!

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Kuulumisia

Ankara puolalainen syysflunssa iski maanantaina. Pari päivää oli todella vaikeita, kun kuumetta oli kovastikin, mutta nyt onneksi ollaan jo voiton puolella, enää vaan nenä tukossa. Jokainen meidän luokalla on käynyt vuorollaan tämän läpi, flunssa-aalto on ehkä puolessa välissä menossa.

Eka viikko oikeita opintoja siis takana. Muutama aika massiivinen päivä on, torstai on pahin, koulua on 8-19. Mikä tekee päivistä piristäviä, on se, että anatomia ja histologian labrat on täällä asuntolan lähellä olevalla kampuksella eli joutuu melkein joka päivä matkustamaan, niin samalla sitten vähän herää, kun saa raitista ilmaa. Matkustamisesta puheenollen, ostin neljän kuukauden lipun, joka oikeuttaa käyttämään kaikkia busseja ja raitiovaunuja täällä, niin hintaa sille tuli 37,5€ opiskelijakortilla. Jos normaalihintaisena haluaa matkustaa ja ostaa yhden matkan mittaisia lippuja, niin sellaisen hinta on aina 0,75€. Mutta tämä on minusta hyvinkin kohtuuhintaista joukkoliikennettä.

Opinnoista vielä, niin tällä ekalla lukukaudella meillä on ns. oikeita aineita anatomia, histologia, solubiologia, kemia ja biofysiikka ja noiden lisäksi sitten ns. hömppäaineita, kuten latinaa ja puolaa. Opettajat vaikuttavat asiallisille, muutama erottui edukseen jo ekan viikon jälkeen. Kemia ja fysiikka menee varmasti vanhalla rutiinilla, histologian ja solubilsan opettaja oli niin mukava, että niistä varmasti selviää, mutta tuo anatomia vaatii panostusta kovasti, sillä siinä on niin paljon ulkoa opeteltavaa.

Onneksi en ole vielä saanut omaan huoneeseen kämppistä. Viereisessä huoneessa on 2 puolalaista, molemmat on jo viidennen vuoden eläinlääketieteenopiskelijoita, joten eivät onneksi ole ihan teinejä enää, niin on tultu asiallisesti toimeen. Kesä täälläkin taisi loppua eiliseen, oli 23 lämmintä ja tänään oli 12.. Suomessakin on ilmeisesti ollut melko märkää paikkapaikoin, mitä netistä olen lueskellut. Toivottavasti lunta ei tule ihan yhtä paljon, kun mitä vettä on tänä vuonna tullut!

Laitan vielä vähän kuvia, ne on paljon kivempia, kun tekstit :)


 
Koti


Kaunis seinä


Oder joki



Hassuja piirustuksia makkaroissa

Pääkampus

Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Yliopiston päärakennus

Opintosuoritusote

Suihkulähteeltä

Suihkulähdettä

Hala Stulecia (Centennial Hall) 

Japanilainen puutarha

Ingeborg Norjasta ja Luiza Brasiliasta

Vielä suihkulähde

On täälläkin ruskaa

Joku kirkollinen rakennus

lauantai 29. syyskuuta 2012

Päivittelyä

Tämä puolalainen opiskelijaelämä on kyllä kummallista. Asun täällä opiskelija-asuntolassa, jonka nimi on "RAJ" eli suomeksi "Paratiisi". Ollaan minusta kyllä aika kaukana paratiisistä :) Suomessakin on vielä jonkun verran käytössä solukämppiä, mutta tämä on vielä siinä mielessä kummallinen versio, että nämä on ns. kahden huoneen soluja, joissa molemmissa huoneissa asuu kaksi ihmistä. Eli yhdessä asunnossa on 4 ihmistä ja meillä on käytössä oma keittiö, suihku ja vessa. Minulle ei ole vielä tullut kämppiksiä, mutta todennäköisesti saan siis kolme puolalaista kämppistä, kaikki ne norjalaiset, jotka asuvat täällä, asuvat yhdessä. Ja kaikki norskit ovat muuttamassa pois täältä, he ovat vuokranneet tai ostaneet omat kämpät. Mutta tosiaan tämä asuntola on ollut ennen opettajien asuntola eli tämä on sen takia ns. parempien standardien mukainen, pari vuotta sitten sisältä remontoitu ja nyt ulkoremontti menossa. Suomessa opiskelija-asunnoissa on yleensä langaton verkko. Täällä on käytössä kaapeli. Ja jotta tämän nettiyhteyden sai, täytyi kertoa tietokoneen tunnistenumero ja sitten he ehkä asensivat netin. Mutta minulla on pieni ongelma; minun huoneessa ei ole koko kaapelin reikää seinässä. Ja suurin ongelma on se, ettei asuntolan työntekijät puhu englantia enkä minä osaa niin paljoa puolaa, ettei me voitaisiin kommunikoida internet-kaapeliongelmasta.. Eli muilla on siis netti paitsi minulla. Onneksi meidän kurssilla olevat kanadalaiset, tyttö ja poika, Anna ja Michael, ovat myös Puolan kansalaisia, joten he osaavat jonkun verran puolaa ja ovat sitten toimineet meidän tulkkeina. Täytyy varmaan ottaa tulkki maanantaina mukaan ja mennä kyselemään netistä.

Muutama muu asia täältä asuntolasta, jotka ovat todella kummallisia minusta. Jokaiseen soluhuoneeseen on vain yksi avain eli kun menee ulos, täytyy jättää avain aina ns. vastaanottoon, jossa siis päivystää 24/7 joku ihminen ja antaa avaimen, kun tulet sisään. Huoneessa on jokainen asia ja esine numeroitu ja sitten on tehty jokaisesta huoneesta inventaariolista, jonka mukaan huoneet tarkistetaan, kun asuntolasta muuttaa pois. Ihan kun vastaanoton täti ei huomaisi, jos joku kantaa jääkaappia tai kaasuhellaa mukanaan ulos :) Mutta maassa maan tavalla!

Tämä viikko oli säiden puolesta oikein hyvä, vettä ei satanut yhtenäkään päivänä ja keskiviikkona jopa helleraja meni rikki. Ensi viikolle on myös luvattu hellerajaa hätyytteleviä lämpötiloja. Puissakin on vielä käytännössä kaikki lehdet. Mutta vaikka ulkona on lämmin, monesti sisällä on kylmä. Luentosalit varsinkin on jäisiä! Olen ollut takki päällä ja lapaset kädessä. Ja jostain syystä minun asuntolan huone on todella kylmä muiden huoneisiin verrattuna, nytkin on pari fleecepaitaa päällä, jotta ei palellu.

Tänään on ns. immatriculation eli tilaisuus, jossa olivat kaikki aloittavat eläinlääkäriopiskelijat eli yhteensä meitä oli ehkä 200. Siis meitä ulkomaisia 16 ja sitten puolalaiset. Tämän tilaisuuden tarkoitus oli ottaa meidät virallisesti opiskelijoiksi ja antaa meille ns. opintosuorituskirjaset eli se minkä Suomessa saat netistä sähköisesti, on täällä vielä kirja, johon sitten merkataan kaikki saavutukset.. Kuulemma kahden vuoden päästä se muuttuu täälläkin sähköiseksi. Maanantaina sitten alkavat oikeat luennot.

Hintataso on täällä kyllä mahdottoman halpa. Ostin tänään Intersportista Adidaksen lenkkarit, McKinleyn fleecetakin ja pari uimalakkia, niin ostokset tekivät 100€. Ruokakaupassa kanafile on 16zl/kg eli 4€/kg ja vaikkapa kukkakaali 1€/kg. Mutta puolalaisille silti liha varsinkin on todella kallista. Viime sunnuntaina käytiin laukkakisoissa ja eräs luokkatoveri, Kine nimeltään, joka on työskennelyt Australiassa laukkatalleilla, tuntee yhden puolalaisen jockeyn, niin sitä kautta saatiin vähän sisäpiirin katsausta. Mutta siis tämä puolalainen jockey nainen ratsastaa 7 päivänä viikossa ja hänen kk-palkka on 1200zl eli 300€. Tällä palkalla hän elättää työttömän miehensä ja pienen poikansa. Mutta tosiaan he eivät osta kanafileitä ruuaksi, vaan ruuat on monesti keittoja ja keitoissa on hyvin paljon lientä ja vähän vihanneksia. Vaan tottakai täälläkin on normaali ja hyvätuloisia ihmisiä, jotka syövät ulkona ja paljon lihaa yms.

Mutta ehkä tuo ruokakulttuuri on yksi syy miksi nämä puolalaiset ihmiset ovat todella laihoja. Tänään immatriculationissa näin paljon nuoria ihmisiä yksi kerrallaan, kun he kävivät esittäytymässä kaikille, niin yksi oli vähän pyöreämpi ja muut olivat laihoja ja hieman normaalipainoista laihempia. Oikeasti lihavia ihmisiä en ole nähnyt montaakaan. Ja totta se on, puolalaiset naiset ovat nättejä, mutta miehet eivät kummoisia :)


lauantai 22. syyskuuta 2012

Ensimmäisiä kuulumisia


Blogin päivitys on hieman viipynyt, kun tämä puolainen IT-yhteiskunta ei ole ihan niin kehittynyt kun mitä vaikkapa suomalainen.. On ollut hyvin hankalaa saada nettiyhteyttä asuntolaan, joten päätin tulla Starbucks coffeeseen surffaamaan.

Mutta asiaan. Meitä on tällä englanninkielisellä kurssilla 16, joista 2 poikia. 12 oppilasta Norjasta, minä, 1 tyttö Brasiliasta ja tyttö ja poika Kanadasta. Vaikka minusta tämä on pieni ryhmä, niin kuulemma tämä on suurin englanninkielinen ryhmä tähän mennessä. Mutta tosiaan tämä ryhmän pieni koko oli suurimpia syitä sille, miksi päätin tulla tänne Wroclawiin enkä edes hakenut esim. Helsinkiin. Täällä ehkä jopa saa tehdäkin jotain, kun meitä on näin vähän. Toki puolalaisilla on oma puolankielinen eläinlääkärikoulutuksensa, enkä edes tiedä montako siellä aloittaa opintonsa vuodessa.

Opiskelukaupunkihan on tosiaan lounais-Puolassa sijaitseva Wroclaw http://www.wroclaw-life.com/. Kaupunki on ennen kuulunut Saksalle, jolloin se tunnettiin nimellä Breslau, mutta 2. maailmansodan jälkeen kaupunki annettiin Puolalle. Wroclaw on reilun 650 000 asukkaan kaupunki, josta noin 120 000 on opiskelijoita. Eli kai voisi sanoa tämän olevan ihan oikea opiskelijakaupunki. Täältä on lyhyt matka mm. Berliiniin ja Prahaan. Yliopisto eläinlääketieteellinen tiedekunta on perustettu 1945, akateemisia opettajia on noin 120, joista professoreja ja tohtoreita on noin 40. Yliopiston kotisivu englanniksi

Ell tiedekunnan sijainti on ihan keskustassa, lähimpään ostoskeskukseen on matkaa ehkä 200m ja ydinkeskustaan ehkä 1km. Kaunis vanha päärakennus on uudistettu viime vuonna, on siis tyypillinen kivitalo (erittäin kylmä!). Täällä on siis luentosalit, labrat ja ruumishuone. Varsinaisia klinikkarakennuksia on 4. Koko kompleksi on hieman sekava näin aluksi, kun rakennuksia oli niin paljon. Mutta kaikki toki siinä samassa kaupungin keskustassa.

Mutta klinikat näytti moderneille, laitteet oli uusia. Koululla on opiskelijoita varten lehmiä, heppoja, lampaita, vuohia ja possuja, siis isoista eläimistä. Pieniä eläimiä on normaalit kissat, koirat, puput, kanat ja olipa myös kaloja, koska yksi kurssi on kalasairauksista. Klinikalla on normaali 24/7 päivystys. Tässä yliopistossa on Puolan parhaat silmä- ja hermolääkäri. Tutkimusta tehdään paljon ja yhteistyötä on myös ihmislääketieteen kanssa erityisesti sydänsairauksien puolella. Se mikä oli yllättävää, niin kuulemma eläinten syövät on yleistyneet tosi voimakkaasti, niin täällä klinikalla tehdään paljon syöpähoitoja kemoterapian muodossa. Viime vuonna koululla oli tehty ruumiinavaus virtahevolle, kun se kuoli tuolla läheisessä eläintarhassa. Jospa meidänkin aikana kuolisi vaikka kameli!

Tämä ensimmäinen viikko ja myös tuleva viikko on ns. valmistavaa opiskelua eli kerrataan kemia ja biologia ja aloitettiin puolan opiskelu. Puola on muuten ihan juuri niin vaikea kieli, kun mitä aina on kuvitellutkin! Jos sanassa on 10 konsonanttia ja 2 vokaalia, sen ääntäminen ei voi olla kovin helppoa.. :) Mutta kyllä se siitä on ruvennut sujumaan. Varsinaiset opinnot alkavat sitten tosiaan viikon päästä, niistä sitten uudemman kerran.

Jos muutama sananen arkielämästä Puolassa. Kun ihmiset kuulivat, että lähtisin opiskelemaan Puolaan, monet olivat sitä mieltä, että olisi pitänyt valita joku sivistyneempi ja nykyaikaisempi maa. Tämä on vähän hassu harhaluulo, sillä Puola ei ole Neuvostoliitto eikä puolalaiset ole venäläisiä. Siis tällä yritän sanoa, että tämä on ihan sivistynyt nykyaikainen maa. Otetaan esimerkiksi vaikkapa tämä Starbucks Coffee, jenkkien ylpeys. Suomeen saatiin avattua ensimmäinen vasta tänä keväänä Hki-Vantaan lentoasemalle. Vaan tässäkin kaupungissa niitä on ainakin kolme. Sama pätee moneen muuhunkin ketjuun, joista Suomessa ei ole edes kuultukaan. Ei tietenkään tuo ole mikään nykyaikaisuuden mitta, mutta kuitenkin. Vanhat ihmiset eivät osaa puolan lisäksi kuin ehkä hieman saksaa, mutta eipä Suomessakaan monet vanhukset puhu ulkomaata. Täällä on paljon rikkaita, mutta myös köyhiä. On upeita taloja ja ei niin hyvämaineisia kaupunginosia. Ihan niin kuin joka paikassa. Puolan pohjoisrannikon rantakaupungit Gdynia, Sopot ja Gdansk ovat tunnettuja upeista hiekkarannoistaan, jostain luin, että niistä puhutaan Itämeren Rivierana.

Minulle oli yllätys miten siistiä täällä on. Kadut on minusta siistimpiä kuin monessa muussa maassa. Ihmiset tupakoivat yllättävän vähän. Kukaan ei kävele punaisia päin liikennevaloja, vaikka autoja ei ole lähimaillakaan. Toki autoilijat ajavat kuin hullut, joten ehkä viisain odotella turvassa :) Ihmiset ovat myös todella ystävällisiä, kun heille yrittää puhua puolaa. Tämä on toki yleismaailmallinen juttu, oman maan kielen änkyttäminen helpottaa asioita kovasti. Mutta toki on täällä sellaisia asioita, joita ei voi oikein ymmärtää. Vaikkapa tämä netin saaminen asuntolaan ei ole ihan helppoa, pitää täytellä kaikenlaisia lappusia ja sitten vielä toivoa, että asentaja tulisi.. Tai että yliopistolla on vain yksi kopiokone ja sekin on kioskissa, eli et voi itse kopioida silloin kun haluat, vaan siihenkin täytyy olla työntekijä. Ja muutenkin yhteiskunta on kankeampi ja virallisempi, teitittely on tärkeää. Hyviä ja huonoja puolia on joka maassa, ei pidä verrata keskenään. Mutta sitä haluaisin vielä painottaa, että kannattaa olla avoin uusien asioiden, vaikkapa tämän Puolan, suhteen ja tulla viikonloppulomalle esim.  Varsovaan. Ei tämä paha paikka ole.

Sitten vielä loppukevennys. Olin tuossa läheisessä kaupassa erään nuoren norjalaistytön kanssa ostamassa hälle lautasta, kuppia ja syömävälineitä. Haarukoita yms. ei ruvennut löytymään, joten menin sanakirjan kanssa kassalle kysymään. Ensin etsin sanakirjasta haarukan ja sain haarukan. Sitten piti saada lusikka. Katsoin sanakirjasta lusikan, mutta jotenkin silmä meni 2 riviä liian alas ja katsoinkin sanan, joka tarkotti ”lutikka”. Minä sitten hoin ”lutikka”, ”lutikka”, täti pudistelee päätään. Sitten hoksasin, että oho, minä pyydänkin lutikoita enkä lusikkaa :) No lusikka saatiin lopulta! Vaan kyllä mua nauratti ja vähän niitä ihmisiäkin kaupassa, kun ei lutikoita saanut ostettua!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Päätös

Pitkään mietin ja harkitsin asiaa, lähteäkö opiskelemaan eläinlääkäriksi vai jäädäkö tekemään hammasteknikon töitä. Päätös ei ollut helppo, mutta nyt se on siis tehty; lähden opiskelemaan eläinlääkäriksi. Päätökseen vaikutti hyvin paljon se, että kun vastaan tuli ei-ihan niin-rutiinitapauksia, kuten vaikkapa kaksoishammas tai paha saksipurenta tai pahoja diastemoja, ei ollut oikein ketään, kelle ohjata potilaita jatkohoitoon. Opinnot alkavat 18.9.2012 ja kestävät 5,5 vuotta. Opiskelumaa on Puola ja kaupunki Wroclaw. Suomeen en ole ikinä edes hakenutkaan. Opiskelukieli on englanti, mutta enemmän opinnoista myöhemmin. Hampaita on tarkoitus hoitaa myös Puolassa, kunhan saadaan opinnot rullaamaan ensin. Alustavasti on puhuttu, että saan työskennellä koulun klinikalla ja parilla läheisellä yksityisklinikalla.

Suomessa käyn raspaamassa hampaita joululomalla, lukukauden vaihtuessa helmi-maaliskuussa ja sitten kesän ajan aivan normaalisti. Joka paikkaan kun ei noilla lyhyillä joulu- ja ns. hiihtolomilla ennätä, niin hieman täytyy paikkoja sitten valita missä olen milloinkin. Näistäkin ilmoittelen täällä blogissa sitten lähempänä. Mutta kunhan tämä 5,5 vuotta selvitään, niin sitten pystyn tarjoamaan myös niille erikoisille ja haastavillekin tapauksille apua ihan loppuun asti. Tarjolla on (siellä kaukana) tulevaisuudessa myös erilaisia kuvantamispalveluita ja erilaisia kirurgisia hammasoperaatioita. Uskoisin, että tulevaisuus näyttää hyvälle ja hampaita tosiaan haluan hoitaa sitten myös valmistumisenkin jälkeen.

Seuratkaa blogia, pyrin tänne kirjoittelemaan kuulumisia ihan opiskeluista yleisesti mutta myös noista Suomen lomien raspauskuvioista. Mukavaa talven odotusta kaikille!