maanantai 3. lokakuuta 2016

Kuolaintensovitusta ja teurastusta

Pahoittelen, etten heti kuolainviikonlopun jälkeen laittanut raporttia, mutta meillä oli internetin kanssa ongelmia, niin hotellissa kuin sitten täällä kotona. Mutta nyt ne kaikki on hoidettu alta pois ja ollaan taas menossa mukana!

Eli tosiaan kuolaintensovitusviikonloppu. Se työpaja "workshop" oli IGFP:n järjestämä, IGFP on saksalaisten hevosten hampaisiin erikoistuneiden asiantuntijoiden järjestö, johon kuuluu sekä hammasteknikoita että eläinlääkäreitä ja jonka jäsen myös minä olen. Workshop oli Frankfurtin kupeessa ja kouluttajina olivat alan asiantuntijat Hollannista, Dr. Sweere, joka on myös hammasteknikko ja hammasteknikko Christie Dreessen. Heillä on klinikka Amsterdamin lähellä ja esim Christie tekee pelkästään vain kuolain- ja suitsisovituksia, myös maajoukkueratsastajille. He myös kouluttavat jatkuvasti muita kuolaintensovitukseen.

Työpaja oli kaksipäiväinen, ensin noin nelisen tuntia teoriaa aamuisin ja sitten tositoimiin, yhteensä harjoitushevosia oli ehkä parisenkymmentä. Minusta oli kyllä uskomaton nähdä miten pelkästään kuolainta vaihtamalla koko hevonen muuttui; suu rauhoittui, alkoi vaahtoamaan ja jopa liike muuttui pidemmäksi. Eli kyllä sillä istuvalla kuolaimella on suuri merkitys! Sain paljon uusia ajatuksia ja näkemyksiä, nyt myöskään kankisuitsitus ei ole enää ihan kamala mörkö, vaan sekin rupesi avautumaan. Ehkä yksi mielenkiintoinen seikka teille kankia käyttäville - moniko käyttää sitä teidän kankisuitsien bridongia ns. normaalina kuolaimena ja monellako on sanotaan vaikka bridongina nivel, mutta ns. normaalina kuolaimena kolmipala? Paljon enemmän tekee järkeä, että se peruskuolain eli sekä bridong että se normaali kuolain on sama kuolain, jolloin hevosella on aina yksi ja sama tuttu kuolain suussa ja sitten vain lisätään kanki suuhun, kun sitä tarvitaan. Ja ei, jos ratsastajalla on hyvä käsi, niin se bridong ei ole liian ohut.

Juttelin Dr. Sweeren kanssa ja alustavasti sovittiin, että he tulisivat Suomeen tekemään kuolainsovituksia ja ehkä jonkun koulutuksenkin tuossa alkukeväästä, ennen kisakautta. Nyt haluaisinkin, että te, rakkaat lukijat, kuulostelette omalta tallilta ja naapuritallilta, että olisiko kiinnostusta saamaan hevoselle se istuva kuolain ja laittaisitte sitten minulle sähköpostia, jos kiinnostusta on. Hintaluokka sovitukselle tulenee olemaan jossain 70-80€ + mahdollinen uusi kuolain (he tulenevat autolla Suomeen, jolloin heillä on kasa kuolaimia mukana). Paikkakuntina Lappeenranta ja PK-seutu. Eli on tämä tällainen alustava tiedustelu, jos saadaan riittävästi kiinnostuneita, niin sitten olisi ainutlaatuinen mahdollisuus saada kerrankin passeli kuolain. Laittakaa mulle viestiä ajatuksista ja toiveista! Laitetaanpas tänne vielä yhteystiedot, jos joku on eksynyt tänne muuta kautta kuin Hirnuvan Hampaan sivuilta eli marika@hirnuvahammas.fi

Mennään sitten toisenlaisiin tunnelmiin eli teurastuksien pariin. Vietin siis parisen viikkoa sikateurastamolla Puolassa. Tämä ei missään nimessä ollut vapaaehtoinen harjoittelu vaan pakollinen osa yhtä kurssia :) Tuolla teurastamolla teurastettiin pääasiassa emakoita, jotka sitten siitosuransa päättäneinä pistettiin pois. Kapasiteetti oli noin 600 eläintä päivässä, noin 75 tunnissa. Emakoiden teurastaminen on paljon hitaampaa kuin possujen, koska ruho on paljon hitaampaa, niin esim kahtia sahaamisessa menee pitempään. Mutta joka tapauksessa moderni laitos, saksalaisomistuksessa.

Minun tehtävänä oli olla tarkastuseläinlääkäri. Periaatteessa ante-mortem (ennen kuolemaa) eläinlääkärin tehtävänä oli tarkastaa siat, kun ne purettiin autoista, että kaikki on terveitä, mukana on ne eläimet, jotka on merkittykin, että niitä kohdellaan asiallisesti, täyttää iso läjä papereita. Sen jälkeen eläimet siirtyivät post-mortem (kuoleman jälkeen) eläinlääkärin vastuulle. Tämä eläinlääkäri tarkasti, että tilat on puhtaat ja hygieeniset, että porsaiden tainnutus sujuu nopeasti ja tehokkaasti, ja sen jälkeen tarkastaa ruhot, kun ne on sahattu kahtia ja ottaa lihasnäyttää yhtä parasiittia varten labraan lähetettäväski. Tämä eläinlääkäri myös katsoo, että onko munuaiset ja maksa syömäkelposia vai ei, irrottelee keuhkot, tarkastaa sydämen ja vilkaisee suolet läpi.

Minusta siellä teurastamolla oli ihan tosi mielenkiintoista! Ei kovinkaan montaa eläintä tullut, jotka olisivat omanneet vaikkapa terveet keuhkot. Monta kertaa mietin, että miten tämä sika on edes kyennyt elämään, kun se oli niin sairas elimiensä puolesta. Todella, todella mielenkiintoisia patologioita näkyi! Voisin hyvin kuvitella, että työskentelisin tarkastuseläinlääkärinä. Minkäänlaisia traumoja ei jäänyt, porsaanliha on ihan yhtä hyvää kuin ennenkin ja minusta homma kokonaisuutenaan sujui kyllä tosi nätisti. Olisi toki mielenkiintoinen päästä käymään Suomessa jollain teurastamolla ja nähdä onko porsaat yhtä sairaita siellä kuin täällä ja miten homma siellä tehdään.

Tänään oli eka päivä viidennen vuoden eläinlääkäriopintoja! Lopultakin hevoslukukausi!! :) Laittelen fiiliksiä viikonloppuna tai ensi viikon alussa. Kesäkin loppui eilen kuin seinään, vielä syyskuun viimeinen päivä rikkoutui helleraja, mutta enää ei rikkoudu kuin sade-ennätykset! :)