torstai 31. elokuuta 2017

Väsynyt, mutta onnellinen


Yksi kaikkien aikojen parhaista kuukausista on nyt takana! Aivan loistava reissu! Täyttä työntekoa, univelkaa on päivätolkulla, mutta kyllähän siellä oppi niin paljon, ettei sanoin voi kuvata! Ja koska hevosia kulkee sairaalan läpi niin paljon, näkee myös paljon vaivojakin.

Vaikka mun tärkein tehtävä oli tehdä 2-4 kertaa päivässä perusterveystarkastus mun potilaille, niin sekin oli mielenkiintoista, koska tosiaan hevoset vaihtui ja huomasi, että jaahas, taas sydämen kanssa jotain ongelmaa tälläkin hevosella. Ja silti nämä hevoset suoritti aika korkealla tasolla. Toki sain harjoitella letkuttamista tai IV katetrin laittamista. Paljon oli myös silmäpotilaita, oli kiva nähdä niiden tutkimusta, hoitamista ja leikkauksia. Kaikin puolin hyvä reissu!

Mutta jos jotain jäi mieleen, niin ensinnäkin se, että ähky ei aina ole sama asia kuin katastrofi, kuten viimeksi kirjotin. Toinen mikä on tärkeä, niin jos pulssin löytää jaloista, hevonen on syytä laittaa jäihin samantien! Rotaatio on suuri ongelma ja aika monta hevosta päätti päivänsä sen takia tuon kuukauden aikana. Kolmas, minkä tosiaan totesin, niin varmasti puolella hevosilla on säännöllisen epäsäännöllinen rytmi sydämessä eikä se niitä tunnu haittaavan.

Ainut mitä mietin, että nyt tosiaan oli low-season, koska kisakaudet eivät ole alkaneet ja kaikki puhuivat vain, että odotahan kun sesonki alkaa. Nyt jo olin ihan kuollut välillä, miten sitten selviää, kun on kaikki paikat täynnä hevosia! Silloin päivittäin tehdään noin 5 suunniteltua leikkausta ja hätätapaukset päälle. Ja yksi talleista on varattu silmäpotilaille, toinen murtumille ja kolmas sitten sekalaisille, kuten myös ulkotallit. Silmäpotilaiden hoito vie niin paljon aikaa, että nyt jo kolmella samanaikaisella tuntui, ettei elämässä ole muuta kuin silmälääkkeiden laittaminen..

Nyt Helsingissä ja täällä on KYLMÄ!!! Ei ihmiselle sopiva sää lainkaan! :) Kassikin jäi jonnekin Venäjälle, saa nähdä näkeekö sitä koskaan enää.. Toivottavasti Teksasin reissu onnistuu, kun siellä hurrikaani on tehnyt tuhojaan ja Dr. Moorekin on ollut siellä auttamassa uhreja. Mutta pidän teidät ajantasalla!

tiistai 15. elokuuta 2017

Terveisiä Dubaista!

Sen sijaan, että käyttäisin kallisarvoisen vapaahetken nukkumiseen, ajattelin kirjoittaa teille, jotta tiedätte, etten ole sulanut tänne Dubain helteeseen! Joka päivä lämpötila on päivällä siellä 45’c kieppeillä eikä yölläkään laske 35’c alle missään vaiheessa. Ja kosteus on jotain käsittämätöntä! Kun lentoaseman terminaalista astuin ulos ja se kuumankostea ilma iski vasten kasvoja, oli kuin seinää päin olisi kävellyt! En ennen tällaisissa olosuhteissa ole ollutkaan. Mutta enää ei ole mikään ongelma tuo sää, hyvin pystyy kävelemään tallien väliä ilman että paita on läpimärkä. Toki jos pitää tehdä jotain, niin eriasia sitten. Vaan yhtenä päivänä mietin, että kummasta tykkään enemmän, tästä helvetillisestä kuumuudesta vai Suomen ytimiin menevistä pakkasista, niin kyllä tämä helle voiton vie! Varsinkin kun aurinko laskee, niin aivan täydellinen sää se 35-40’c.

Niille, jotka ei tiedä, niin olen tosiaan elokuun ajan tekemässä harjoittelua Dubain hevossairaalassa. Tänne valitaan yksi opiskelija joka kuukausi harjoitteluun kuukauden ajaksi ja minä olen siis Miss August :D Onhan tämä paikka jotain aivan käsittämättömän hienoa! Ei mulla juuri ole kokemusta ulkomaisista klinikoista, mutta uskallan veikata, että kyllä tämä on ihan maailman kärkeä, sekä tilojen, laitteiden että lääkäreidenkin puolesta.   Tällä hetkellä sairaalassa on kaksi kirurgia sekä yksi sisätautilääkäri sekä neljä vastavalmistunutta yleislääkäriä. Sesongin alettua kirurgien määrä lisääntyy. Kentällä on noin parisenkymmentä lääkäriä, jotka työskentelee sairaalalle. Sijainti on käytännössä Dubain keskustassa, linnuntietä ehkä 5km. Pihalla käyskentelee peuroja ja riikinkukkoja ja paljon muitakin lintuja. Silmät kun sulkee, luulee olevansa metsässä maaseudulla, koska ainut mitä kuulee on linnunlaulu ja silloin tällöin hevosten hirnunta. Sitten avaa silmät ja näkee ne kaikki pilvenpiirtäjät ympärillä!

Kuva sairaalan kotisivuilta

Päärakennus




Sairaala on perustettu 1995 Dubain hallitsijan myötävaikutuksella ja on kasvanut koko ajan. Täällä on ns. päärakennus, jossa on toimistojen ja vastaanottotilojen lisäksi tutkimustilat, kaksi leikkaussalia heräämiskarsinoineen, kokonaisen seisovan hevosen tietokonetomografia, skintigrafia, teho-osasto 9 hevoselle ja tietysti lääkäreiden toimistohuone. Sen lisäksi erillisessä rakennuksessa on magneettikuva. Eli diagnosointi ei jää laitteista kiinni. Luonnollisesti löytyy ultraäänilaitteen, endoskoopit, suora digitaaliröntgen yms peruslaitteet. Tehohoidosta kun hevonen pääsee pois, se siirtyy johonkin kolmesti erillistallista, joihin kaikkiin mahtuu 9 hevosta. Niiden lisäksi on erillinen eristystalli sekä karanteenitalli, molemmat neljälle. Ja ulkokarsinoita vielä noin parikymmentä. Tällä hetkellä on off-season eli laukkakausi ei ole vielä alkanut ja on tyhjiä karsinoita ulkona. Mutta marraskuussa kauden alettua kaikki paikan on hevosia pullollaan. Potilaat tulee Dubaista ja Abu Dhabista lähinnä.

Maailman korkein rakennus tuolla vasemmalla, tuo neula

Paskempikin näky voisi olla työpaikan pihassa..



Potilaat on pääasiassa arabeita ja täykkäreitä. Jonkin verran on myös pooloponeja sekä tavallisia ratsuja. Sekä 3 miniä on ollut myös potilaana, mikä on ollut yllättävää! Suurin ongelma on ähkyt, niitä leikataan lähes päivittäin. Yhtenäkin päivänä kolme putkeen. Niistä mielenkiintoisin oli se, jossa olin avustamassa, tamma oli 9. Kuukaudella kantavana ja paksusuoli oli kiertynyt 360’ astetta. Mutta sekä tamma että sikiö voivat hyvin! Sen lisäksi erityisesti kisakauden alettua on ortopedisiä ongelmia. Nytkin tehdään niveloperaatioita tähystyksessä. Mutta esim yhtään kastraatiota ei ole ollut. Tehdäänkö ne sitten talleilla, en tiedä.  Vaan jos yhden asian olen huomannut ja oppinut, niin se on, että ähky (koliikki) useimmiten ei ole leikkausta vaativa hätätilanne. Kuitenkin valtaosa meille tulevista selviää lääke- ja nestehoidolla. Ja ne, jotka sen leikkauksen vaativat, sen kyllä huomaa heti. Eli ehkä sitä jatkossa voi itsekin olla vähän rennompi, kun kuulee sanan ”ähky”. Mutta se miten kaikki toimii kuin sveitsiläinen kello silloin kun on leikkauksen aika, on aivan mahtavaa katsoa. Jokainen hoitaja tietää oman tehtävänsä ja leikkauspäätöksestä ei mene montaa minuuttia, kun hevonen on selällään pöydällä.


Vastaanotto. Portaat ylös ja pääset leikkaussalien katsomoon

Ylämäki neurologisia tutkimuksia sekä ähkyjä varten

Täytyy olla myös pehmyt alusta, jolla voi hevosia juoksuttaa

Aivan parhautta, lastausrampit eli jos hevonen ei suosiolla mene kyytiin, niin kuljetusväline tuohon kiinni ja hevonen menee kyytiin

Minä luulin, etten saisi tehdä täällä mitään, että seurailisin vain muita lääkäreitä, mutta siinä olin väärässä. Heti ekana päivänä pääsin tositoimiin. Mulla on nuo kolme erillistä tallia sekä ulkokarsinat vastuulla, parhaimpana, vai pahimpana, päivänä oli 30 hevosta hoidettavana. Teen niiden lääkkeet, annan ne, tsekkaan elintoiminnot, otan verikokeita yms yms yms, mitä nyt lääkärit määrää. Joka päivä pitää tehdä tietyt asiat ja kun ne on tehty tai tietää, että ne tulee tehtyä, voi sitten osallistua muihin tutkimuksiin ja leikkauksiin.  Loma tämä ei todellakaan ole, päivät alkaa yleensä 5.30 ja päättyy 00.30. Kun oli se 30 hevosta, oli pakko aloittaa vielä aikaisemmin, että ennätin kaiken aikataulussa. Tällä hetkellä mulla on muun muassa kaksi silmäpotilasta, jotka vaatii lääkityksen tunnin välein. Minä annan lääkkeet 06-24 ja sitten hoitajat tekee sen 1-5. Lenkille ei tarvitse lähteä erikseen, joka päivä tulee reilu 10km käveltyä ihan vaan tallista toiseen. Univelkaakin on kertynyt riittävästi! :) Tosiaan mitään virallisia taukoja ei ole vaan jos on rauhallinen hetki, silloin on tauko. Monesti pitää valita haluanko syödä vai nukkua sen ajan, useimmiten nukkuminen vie voiton! Yhtenä päivänä meni melkein 36h ilman unta, sen jälkeen on tuntunut ettei nuo max 4h yöunet tahdo riittää. Mutta en valita! Aivan mahtava paikka! Olen oppinut parissa viikossa niin paljon, enemmän kuin viidessä vuodessa lääkiksessä, ainakin käytännönasioista kun puhutaan! Ihmiset on täällä huippuja, kaikilta voi kysyä eikä kukaan naura tyhmille kysymyksillekään. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!