sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

LA

Mun on kyllä pakko hehkuttaa miten uskomattoman ystävällisiä ja vieraanvaraisia täällä Yhdysvalloissa on. Oltiin tosiaan edelliset 4 päivää Pasadenassa, yövyttiin Dr. Millerin tuttujen luona, joilla oli ravureita. Tai oikeammin peitsareita. Ja ilmeisen menestyksekkäitä sellaisia. Toki nyt raviurheilua ei juuri ole Kaliforniassa, täällä on vain yksi ravirata, joka on auki puolet vuodesta, ja tämäkin perhe on siirtynyt ravureista ajamalla tapahtuvaan kenttäratsastukseen. Mikä lie oikea termi, mutta kuitenkin siinä on kolme osakoetta - tarkkuus (kouluratsastus), maastoajo ja esteet. Mutta takaisin aiheeseen, niin tämän perheen perhetutut sitten iltaisin töiden jälkeen halusivat lähteä näyttämään minulle Los Angelesia. Käytiin Hollywoodissa, rannalla, Universal studioilla, kuulin paljon tarinoita, aivan jotain uskomatonta! Eikä varmasti kukaan siis käskenyt heitä sitä tekemään vaan he halusivat tehdä sen minulle.

Pasadena on kaupunki, noin 20km LA:sta. Joku voi miettiä mistä se on tuttu, niin esim. Rillit Huurussa (The Big Bang Theory) tapahtuu Pasadenassa. Eräs asiakas oli astrofyysikko, joka työskentelee CalTec:issä, aivan kuten Raj kyseisessä sarjassa! Aika hauska minusta :) Minusta on myös aivan niin kummallista, että ollaan tosiaan noin lähellä 5 miljoonan asukkaan metropolia ja tuollakin hevosia oli pilvin pimein. Juttelin erään rouvan kanssa miten yhteiselo sujuu hevosihmisten ja ei-hevosihmisten kanssa, niin kuulemma oikein hyvin. Lantahuolto on järjestettu niin, että sonnat kerätään ns. sulo-roskiksiin, ja roska-auto käy hakemassa ne kerran viikkoon, tämä maksaa 10dollaria/sulo. Hän oli aivan hämmästynyt kun kerroin miten meillä sonta on melkeinpä kuin ydinjätettä, yhtä hankalaa päästä eroon. Mutta meillä kai se suurin ongelma on suuri kuivikkeen määrä, täällähän se on puhdasta sontaa, kun kuivikkeita ei juurikaan käytetä. 1eekkerin eli noin 0.4hehtaarin alueella tasamaalla saa pitää neljä hevosta.

Tuolla Pasadenassa näin myös ehdottomasti kamalimman suun mitä olen täällä ollessa vielä nähnyt. Ja varmaan se oli yksi kamalimpia mitä olen koskaan nähnyt. Mutta niin siitä vain sain aika kauniin, kun aikani puuhastelin. Hevosella oli yksi ylimääräinen poskihammas ja poskihampaiden purupintojen kulma oli liian jyrkkä mutta niin minä, omistaja kuin dr. Millerinkin oltiin tyytyväisiä lopputulokseen.

Nyt muuten kun muistan - vastaan ei ole tullut vielä yhtään kuolaimen sileyttämää hammasta. Suomessa niitä on joka päivä useampi. Mistä lie johtuu, en tiedä?

Toinen asia teille, joita hevosilla on ollut sitä ylimääräistä limakalvoa alaleuan kuolainlomassa. Eräs asiakas kokeili tätä kuolainta http://nsbits.com/product/turtle-tactio/ ja hevonen oli kuin uusi hevonen. Joistain paikoistahan saa näitä NS kuolaimia koeajalle, esim. Horsecare cornerista Lappeenrannasta, eli ehkä kokeilemisen arvoinen, jos vielä ei ole löytynyt sitä oikeaa kuolainta.


Mun elämän eka muuli! Täällä muulit on iso bisnes, niissä liikkuu suuret rahat. Ne on tosi kysyttyjä maastohevosia, kun ovat varmajalkaisempia ja kestävämpiä kuin hevoset. 


Erikoinen ajotyyli



Santa Monica


Funnel cake - suomalaisittain tippaleipä!





Oli myös koripalloa, golfia yms jottei aika käy pitkäksi!

Oli pakko ostaa ja maistaa - suklaalla kuorrutettua pekonia. Tykkään suuresti molemmista mutta ne yhdistettynä, en ihan vieläkään ole varma mikä oli mun mielipide..



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti