Estekisoissa

Jokainen, joka on seurannut amerikkalaisia sarjoja telkkarista, tietää, että amerikkalainen päivä alkaa pannukakuilla (ja pekonilla). Jotta minäkin saisin kokea tämän herkun, niin käytiin aamupalalla International House of Pancakes (IHOP) ravintolassa. Sai sieltä toki muutakin kuin erilaisia pannukakkuja, mutta pannukakkuja sinne mentiin syömään ja niitä tilattiin! Perinteisesti ne kuuluisi syödä siirapin ja voinokareen kanssa, mutta halusin jotain muuta. Harvinaisen hyviä olivat kyllä, mutta olihan tuo aivan järkyttävä annos ruokaa!

Unohdin muuten viimeksi kertoa yhden erikoisuuden Anaheimista, jonka näin. Nimittäin drive-through pankkiautomaatin!! Oikeasti, kyllä pitää olla laiska ihmisen, jos ei jaksa nostaa takamusta sen vertaa, että menee pankkiautomaatille!

Tänään tosiaan käytiin esteratsastuskilpailuissa läheisessä kilpailukeskuksessa, Rancho Mission Viejo Riding Parkissa. Tämä alue on 16 hehtaaria kooltaan, sisältää yhden maneesin (miksi ihmeessä?!!) ja seitsemän kilpailukenttää, joista valtaosa nurmikenttiä. Lämmittelykentät on hiekkakenttiä. Alueella on myös erillinen Grand Prix kenttä, jolla hypätään siis vain se jokaisen päivän pääluokka. 

Kuten arvata saattaa, täällä Amerikassa liikkuu isot rahat hevoskilpailuissa, lajista riippumatta. Nyt oli kyseessä siis showjumping- ja hunterluokat. Erona siis periaatteessa on se, että showjumping on perinteistä esteratsastusta, jossa aika ja virheet ratkaisee, kun hunterluokissa arvostellaan myös tyyliä. Mutta raha-asioihin palatakseni, täällä Mission viejossa on estekilpailut joka viikonloppu kesäkuusta elokuun loppuun ja sen lisäksi tietysti muina kuukausina kisoja. Pääluokkien pääpalkinnot noille kolmen kuukauden viikonlopuille (dollareina) 25000+60000, 25000+30000, 30000, 30000, 30000, 25000+30000, 45000, 25000, 30000, 25000+50000, 25000+25000. Korkeudet vaihtelevat, tänään pääluokka oli 140cm. 

Kuten arvata saattaa, niin ne, jotka ei ole paikallisia, niin he asuvat sen kolme kuukautta periaatteessa täällä asuntoautossa/rekassa. Samanlaisia kiertueita on ympäri maata, esim itärannikolla kesällä hypätään New Yorkin suunnalla, siitä sitten syksyn tullen laskeudutaan alaspäin ja talvi kisataan Floridassa, kunnes taas keväällä ruvetaan nousemaan. Näillä kiertueilla on siis ihan lapsille opettajat mukana, siis normaalit kouluopettajat, ei ratsastusopettajat, ettei lapset jää koulusta jälkeen, kun vanhemmat kisailee. 

Tänään pääluokassa oli 31 osaanottajaa, yksi mies osallistui viidellä hevosella (yhdelläkään ei päässyt uusintaan), toinen mies neljällä hevosella (kahdella uusintaan), muut olivat ihan normaalisti yhdellä hevosella. Yllättävän moni ratsasti hackamorella, kellään en nähnyt raippaa (ihmettelin, kun kieltämisen jälkeen ei tullut raipasta) ja yhdella hevosella ei ollut edes martingaalia, se näytti ihan alastomalle, hevosparka :)

Yksi suuri ero suomalaisiin kisoihin verrattuna oli, että siinä missä Suomessa on myyntikojuja kisoissa, ne on siellä katsojien joukossa eli suunnattu katsojille. Täällä ne oli aivan tallialueen edessä, selkeästi suunnattu kilpailijoille. Sama asia ruoan kanssa, yksi ravintola, ja sekin siellä tallialueen vieressä. Toki VIP ihmisille oli omat telttansa ruokineen. Täällä ei myöskään ollut katsomoa. Siinä GP areenan vierellä oli katos, jossa muutamia pöytiä ja tuoleja ihmisen käytössä, mutta muilla kentillä ei minkäänlaisia katsomoita. Eli jokaisella oli omat tuolinsa mukana, kuten myös eväänsä. Olisittepa nähneet millaisia piknik-eväitä ihmisillä siellä oli! 

Ensimmäinen asia, minkä huomasin, oli tuo alla olevassa kuvassa oleva hevosambulanssi. Kävin sitten juttelemassa ambulanssi omistajan kanssa ja tämä mies, Jerry, osoittautuikin mieheksi, joka tunsi kaikki tuntemisen arvoiset ihmiset. Minut esiteltiin kilpailujen johtavalle eläinlääkärille, LA equestrian centerin johtajalle, monelle muulle ihmisille. Ja tuo itse ambulanssi, minä en ainakaan ollut ennen ambulansseista kuullut ja kysyinkin, että onko se pakollinen amerikkalaisissa ratsastuskisoissa, samaan tyyliin kuin ihmisambulanssi. Ei se kuulemma ole, mutta koska kaikki tuntemisen arvoiset valmentajat ja kilparatsastajat tuntevat Jerryn, niin he vaativat hänen ambulanssinsa paikalle. Eli kaikkiin kisoihin on budjetoitu tuo ambulanssin läsnäolo, kaiken varalta. Sillä siis kuljetetaan loukkaantuneet hevoset klinikalle, jossa sitten monesti todetaan, ettei mitään voi tehdä ja hevonen lopetetaan. Järkevintähän olisi lopettaa paikan päällä, jos vaikka jalka on murtunut, mutta koska vakuutus vaatii tiettyjä asioita, hevoset kuljetetaan klinikalle sitä varten. Kerrassaan hieno traileri (painoa noin 2 tonnia, vetoautona Fordin pick-up, varustettuna 6.7 litran moottorilla, en edes halua ajatella polttoaineen kulutusta :D ) ja aivan mahtava omistaja!

Laajat nurmikentät, joissa voi verrytellä. Ja siellä myös koko ajan oli sonnan kerääjä paikalla.. 

Grand Prix rata

Paikallisia jaboja

Huomaatahan, kuinka ruusukkeet on ripustettu esille. Koristekasvit on tuotu mukana ja ne on tallin väreihin sopivissa, logolla varustetuissa ruukuissa, kuten hevosten nimikyltit ja varustearkut

Ravintolan ruokalista

Melkein kuin Rion olympialaisissa! :)

Ensi viikonloppuna on sitten ohjelmassa samassa paikassa rodeo. Vuoden yksi hienoimpia rodeoita, kutsukilpailu, johon mukaan on päässyt palkintosumman perusteella. Mistähän saan tähän hätään cowboy buutsit ja hatun?! :)

Disneyland

Miten liikutat ohjatusti neljä ratsuhevosta? Tähänkin sain vastauksen tänä aamuna polo-kentällä. Hyppäät yhden hevosen selkään ja otat kolme käsihevoseksi. Ja sitten vain pohkeita! Helpoin oli ottaa kuva tuosta kävelevästä nelikosta mutta toinen nelikko meni laukalla ympäri kenttää! Jos joku kokeilee siellä kotimaassa ja selviää kolhuitta, saa ilmoittautua! :) Haluaisin ottaa teille kuvia polopelistä, mutta ottelut on aina silloin kun me ei olla paikan päällä. Teen parhaani, että tekin pääsette polotunnelmiin! 

Muistatte varmaan, kuinka kerroin joku aika sitten, että täällä on melkoisen hulppeita taloja naapurustossa. Katselin netistä myynti-ilmoja ja totesin, että se lauantain lottomiljoona ei riitä mihinkään, mun täytyy siirtyä euroloton pariin.. Täältä voi käydä katsomassa mitä Kaliforniasta saa miljoonalla tai kahdella, tai vaikka kymmenellä, ja verrata sitä Suomeen..

Rankka työ vaatii rankat huvit - viikonloppu käyty hurvittelemassa LA:ssa ja Disneylandissa, Anaheimissa. Teemu Selännettä ei näkynyt Anaheimissa, iltapäivälehtien mukaan hän oli Suomessa, harmi!

Ekana kohteena oli Outlet center LA:n esikaupunkialueella. Citadel outlets tarkemmin ottaen. Jos joku matkustaa LA:iin, niin suosittelen ottamaan tyhjän matkalaukun mukaan ja täyttämään sen tuolla.. Hinnat oli naurettavat, kerrankin jotain halpaa tässä maassa! Minä en mikään shoppailija ole, mutta päivän (ja rahat) sain kulumaan hyvin!

Olin liikenteessä ihan oikealla turistibussilla, jossa kuski viihdytti meitä tarinoilla. Tässä kuvassa on 5 kerroksinen liittymä. Liittymästä mentiin tielle, jolla ei kuulemma kannatta tööttiä painaa, jos henkikulta on kallis. Muutama päivä aiemmin oli lehdessä lukenut kuinka rouva oli pessyt tuulilasiaan pissapojan avulla ja siitähän aina ruiskuaa vettä takana olevan päälle, jos liian lähellä on. Takana olleen auton kuski hermostui tästä, otti pyssyn esiin ja ampui rouvan renkaat. Eli mieti kaksi kertaa autonvuokrausta Yhdysvalloissa :)

Tämän kuvan takia halusin käymään uudestaan LA:ssa! Tämä on otettu Hollywoodin sydämestä, turistibussi ei vienyt meitä sinne Mulholland Drivelle, josta kai saa sen parhaimman kuvan tuosta kyltistä. Mutta kuva kun kuva!

Jos tiiraat kunnolla, tuolla kaaren sisällä näkyy uudemman kerran Hollywood kyltti

Tiesitkö, että Walk of Famella on 5 eri kategoriaa noissa tähdissä; radio, näytteleminen, TV, leffat ja musiikki. Tähtiä on noin 2500, kaikki niistä ei ole täynnä. Tähdet sijaitsee Hollywood bulevardilla ja yhdellä siitä poikkeavalla sivukadulla, jolle monet musiikkialan ihmiset haluaa tähtensä, koska se sivukatu vie jollekin levytysstudiolle. Kaikki tähdet ei kuulu oikeille ihmisille, vaan siellä on tähti myös vaikkapa Mikki Hiirelle, Lumikille ja Aku Ankalle. Jotta saat tähden tuonne Walk of Famelle, sinun täytyy täyttää tiettyjä kriteereitä, mutta myös suostua itse nimitykseen, ilman julkkiksen suostumusta tähteä ei kadulle tule. Mm. Julia Robertsin tai Clint Eastwoodin tähteä ei löydy Walk of Famelta, liekkö se 30 000dollarin "nimitysmaksu" heille liikaa vai onko heillä joku muu syy, en tiedä! :)

Lisää tähtiä ihasteltu. 

Minäkin suostuin valokuvattavaksi :) 

Fox studios

Jälleen Santa Monican ranta 

Jos käyt LA:ssa, käy syömässä Bubba Gump ravintolassa. Aivan mahtavia äyriäisiä, nam! Bubba Gump ja Forrest Gump -elokuva liittyvät olennaisella osalla toisiinsa, Wikipediasta lisätietoa!

Sitten päivä Disneylandissa. Kalifornian Disneyland on se ensimmäinen, oikea Disneyn huvipuisto ja sijaitsee Anaheimissa, noin 50km LA:sta etelään. Itse asiassa Anaheimissa on kaksi Disneyn puistoa, Disneyland ja aivan sen kyljessä sijaitseva California Adventure park. Minä päätin käydä Disneylandissa. Useimmat ihmiset, jotka tulevat tänne, ottavat kolmen päivän lipun, jolla sitten voi käydä molemmissa puistoissa. Ennen kuin  rupeatte suunnittelemaan seuraavaa perhelomaa Disneylandiin, niin kerron teille pääsymaksun. 105 dollaria. Kyllä, aivan oikein luettu. Alle 10v pääsee noin kympin halvemmalla. Tuolla pääsymaksulla on kaikki huvipuiston huvitukset käytössä, eli ei ole mahdollista ostaa ns. sisäänpääsyä ja sitten ranneketta laitteisiin, kuten Suomessa, vaan jos haluat sisään ja vaikka et käy missään laitteessa, maksat sen saman kuin muutkin.

Koska minä en ole mikään suuri huvipuistokieputtimien ystävä, olin hieman epäileväinen, 105 dollaria. Mutta koska olin Anaheimissa ja kai Disneyland on yksi niistä "kerran elämässä" -jutuista, niin päätin sitten kuitenkin mennä sisään. Ja onneksi menin! Kävin laitteissakin ajelemassa ja vaikka, kuten todettua, en ole mikään innokas ajelija, niin nuo laitteet oli tosi kivoja, koska ne on muotoiltu eri teemojen ympärille, vaikkapa Pirates of Caribbean, Pinokkio, Nalle Pooh, Finding Nemo yms yms yms. Ja nythän sinne rakennetaan uutta Star wars osastoa, jos joku on siitä innostunut. Siellä oli niin paljon katsottavaa ja nähtävää. Yksi ihanimpia paikkoja oli kampaamo, jossa pienistä tytöistä tehtiin prinsessoja. Heille laitettiin prinsessamekko päälle, laitettiin hiukset prinsessatyyliin, he saivat tiaran päähän ja taikasauvan käteen. Oli ihana nähdä se ilo niiden pienten tyttöjen silmissä!

Päivä ei kyllä ole riittävä aika Disneylandiin. Se on auki 9-00.00, ja minä olin siellä 9-21.00, sitten vain tuli niin suuri väsy, etten jaksanut enää. Kuvittelisin, ettei pienten lasten kanssa ole mitään mahdollisuutta noinkaan pitkään siellä yhtä soittoa olla. Mutta voin siis ehdottomasti suositella käymistä, Pariisissahan on myös Disneyland, hieman lähempänä Suomea ajatelle, en tiedä onko yhtä kallis ja hieno kuin tämä Kalifornian Disneyland, mutta varmasti pienen tytön ja pojan saisi hyvin onnelliseksi, jos reissuun lähtee!

60v synttärit Disneylandilla

Vähän kalliimpi tuliainen

Walt Disney oli suuri Abraham Lincoln fani ja Disneylandissa onkin ihan näyttely omistettuna Lincolnille. Tässä oli täydellinen kopio Valkoisesta talosta

Prinsessa Ruususen linna

Tarzanin talo

New Orleansin "kaupunginosa"

Kissa Pinokkio leffasta

Hessu Hopon koti

Kolme kertaa päivässä on paraati - yhdesti valoisan aikaa, kahdesti pimeällä. Hieno!!

Kävin myös sukellusveneessä, etsimässä Nemoa

Star Wars "kaupunginosasta"

Se Disneylandista. Anaheimissa oli myös aika vaikuttava kirkko. Esim Kölnin tuomiokirkko on myös aika upea, mutta koskaan ennen en ole peililasista tehtyä kirkkoa nähnyt!

Luin yhtenä päivänä iltasanomia ja silmään pisti oheinen Verkkokauppa.comin mainos. Voi olla, että olen väärässä, mutta minusta lego-paketti, joka maksaa 122,90€ ei todellakaan ole halpa! 

Tulevana viikonloppuna on suunnitelmissa mennä estekilpailuihin, toivottavasti suuunnitelma toteutuu, sillä se olisi varmaan aika hieno ihan paikkana - 7 ulkokenttää, 40 000 dollarin pääluokka (kansalliset kisat) yms yms.. Laitan kuvia ja raporttia, jos mennään käymään siellä! 

Lomailua

Meillä oli tällä viikolla vähän hiljaisempaa töiden suhteen, joten oli aikaa tehdä muutakin. Päätin siis mennä leffaan. Kiroilin hieman, kun lippu maksoi 22 dollaria. Puolassahan se maksaa noin 4€, niin tämä tuntui aika suolaiselle hinnalla. Mutta kun pääsin sisään, ymmärsin mistä maksoin. Suu loksahti auki, olihan se niin upea teatteri! Mutta miksi amerikkalaiset rakastavat nahkaistumia?! Mikään ei ole niin ikävää, kun on hame tai shortsit ja sitten paljaat reidet liimautuu tuohon nahkaan kiinni! Ihan sama tunne kuin talvella pistät kielen rautaputkeen kiinni ja sitä koeta siitä nyhtää irti! Mutta teatteriin palatakseni. Tosiaan istuimet on tuollaisissa kahden rykelmissä. Siinä missä yleensä on ideana mahdollisimman monta ihmistä samaan tilaan, täällä ideana oli vähemmän ihmisiä mutta laadukkaasti. Nappia painamalla ilmestyi tarjoilija ja pystyit tilaamaan kesken leffan syömistä ja juomista poppareista ja burgereista aina viiniin ja olueen asti. Penkit tietysti on sähkösäätöiset ja ne sai pötkölleen <3 Ensi kerran otan tosin viltin mukaan, melko viileä ilmastoidussa teatterissa nahkapenkeillä.. Mutta kokemus oli kaikin puolin hieno ja Jason Bourne oli katsomisen arvoinen leffa! 

Kävin myös pedikyyrissä yhtenä päivänä ja eihän minulle tullut mieleenkään, että täällä pitää jättää tippiä ihan joka paikassa. Siinä hätääntyneenä sitten kysyin vieressä istuneelta naiselta aiheesta ja hän puolestaan kysyy saman tien olenko minä Suomesta. Minä ihan hölmistyneenä, että joo, mistä tiedät. Kuulemma minun aksentti on aivan kuin suomalaisilla. Mistä ihmeestä joku amerikkalainen täällä Orange Countyssä edes tietää mikä on Suomi?! Mutta hän ilmeisesti oli lätkäfani, sillä Teemu Selänne oli hyvin tuttu hänelle :) Ainut ongelma on, kun nämä täällä ääntävät suomalaisia nimiä, pitää pitkän aikaa miettiä ketä oikein tarkoitetaan, lausumistapa on hieman suomalaisesta poikkeava!

 USA:han on pikaruoan luvattu maa. Mutta Kaliforniassa on jotain, mitä ei  löydy monesta muusta USA:n kolkasta, nimittäin In n Out burger. Minulle sitä niin kehuttiin, että oli pakko käydä testaamassa. Ensimmäinen asia, joka pisti silmään, niin työntekijät näyttivät kaikki ihan amerikkalaisille. Yleensähän täällä pikaruokaloiden työntekijät on hispaanoja. Ja toisekseen, asiakkaita oli valtavasti. Drive through-jonokin oli varmasti 100m pitkä! Ensimmäinen In n Out avattiin 1948 ja jotenkin tuolla sisällä tuli fiilis, että tilojen ulkonäkö ja työntekijöiden asusteet ei varmaan ole kamalasti muuttuneet siitä. Mutta ruoka oli kyllä laadukas, hampparissa oli käytetty ihan oikeita ja tuoreita vihanneksia (vai kasviksia, kumpi on oikea termi??). Ja perunat oli oikeista perunoista paikan päällä tehtyjä. Mutta ne ei kyllä, pakko myöntää, olleet niin hyviä kuin vaikka mäkkärissä tai BK:ssä, nämä oli paistettu jossain terveysrasvassa, joten ne ei edes tihkuneet rasvaa :D 

Kerroin kotona oheisesta kyltistä, jonka jälkeen minulta kysyttiin enkö ole nähnyt kylttejä, joissa varoitetaan mm. puumista ja kojooteista alueella. Kuulemma ei ole suositeltavaa liikkua noilla vuorilla ja hevos/maastopyöräilyreiteillä yksin. Ihan kiva että edes nyt joku kertoi!! Missään en ole nähnyt niin paljon pupuja kuin täällä! Ja liskoja, niitäkin on joka paikassa! Onneksi eivät 10cm isompia ole olleet. Myös kolibreja on täällä. En ollut ennen niitäkään nähnyt, mutta nehän on todella kiehtovia lintuja! 

Alla hyvin tyypillinen risteys täällä - jokaiselle on Stop merkki. Amerikkalaiset todellakin rakastavat Stop-risteyksiä kuin myös hidastetöyssyjä! Onneksi kaikilla on automaattivaihteinen auto, olisi melkoisen rasittavaa olla vaihtamassa koko ajan vaihteita noiden töyssyjen ja pysähdyksien takia. Ja huomaa tausta; tällä viikolla on joka aamu ollut pilvessä mutta onneksi sitten 9-10 väliin taivas selkenee ja lämpenee sinne 30'c :)

Löysin yhdestä lehdestä mielenkiintoisen taulukon - hevosten ja ihmisten ikävertailun. En ollut ennen törmännyt moiseen, ajattelin, että tämä voisin kiinnostaa myös teitä.