Kesä takana

Niin se kesä taas vierähti! Kiitos vanhoille ja uusille asiakkaille, useita mielenkiintoisia tapauksia tuli nähtyä ja tehtyä. Tänä vuonna kesä loppuikin hieman aikaisemmin, kun minulla alkoi harjoittelu Saksassa. Sain ilon ja kunnian viettää 4 viikkoa arvostetun eläinlääkärin ja hammasspesialistin Dr. Timo Zwickin alaisuudessa eläinklinikalla Gessertshausenissa, eteläisessä Saksassa. Dr. Zwick on Euroopan parhaimpia hammaslääkäreitä ja omaa valtavan rutiinin ja kokemuksen yli 15 vuoden ajalta, mikä kyllä näkyi kaikessa mitä hän teki. Potilaita hänelle tulee joskus hyvinkin kaukaa, jopa toiselta puolen Eurooppaa. En laita kuvia klinikalta tänne, kun en tullut kysyneeksi saako niitä julkaista, mutta tuolta kotisivuilta löytyy kuvia ja mielelläni näyttelen niitä, kun nähdään.

Mutta jos ensin muutama sana tästä klinikasta. Tämä on tosiaan suuri klinikka, jossa työskentelee noin 25 eläinlääkäriä ja yhteensä noin 70 ihmistä. Autoja eläinlääkäreillä on käytössä 15, joista 3 on hammaslääkäreiden käytössä ja siis hammasvarusteltuja. Täällä on pieneläinklinikka, hevosklinikka, jossa erikseen on siis hammasklinikka, tuotantoeläinten klinikka ja myös eksoottisten eläinten klinikka, sisältäen linnut. Tämä klinikka hoitaa läheisen Augsburgin eläintarhan eläimet kuin myös muutaman sirkuksen eläimet, joten norsut, leijonat, kirahvit on ihan normaaleja potilaita. Klinikka on auki 24/7. Hevosia varten täällä on 42 karsinaa, joihin hevosen voi tuoda etukäteen ja joissa ne toipuvat operaatioista päivistä viikkoihin. Tarhoja on 10 ja myös maneesi löytyy. Harjoittelijoille on päärakennuksessa asunto, johon mahtuu 6 harjoittelijaa asumaan. Päivystäville eläinlääkäreille on omat asuntonsa tietysti. Klinikalla on oma ruokala, josta saa päivän ruoan 3-4€ hintaan. Klinikan koosta; vaikka tämä on ainakin minusta suuri klinikka, niin Saksan mittakaavassa ilmeisesti normaali. Samaan aikaan oli parisen viikkoa harjoittelemassa eläinlääkäri toiselta klinikalta ja heillä on pelkästään hevosia hoitavia eläinlääkäreitä 17 kappaletta. Toki Saksassa on hevosia 1,5 miljoonaa vrt. meidän noin 75 tuhatta eli ehkä niitä Mutta sellaisen huomion tein, että vaikka tämä on iso klinikka ja ihmisiä ja eläimiä tulee ja menee koko ajan, niin parkkitilat varsinkin hevostrailereille ja rekoille on surkeat. Vaan luulen, että tämä on kyllä kiva paikka työskennellä, siellä monella työntekijällä on omat koirat mukana, klinikalla oli myös omia kissoja viipottamassa vapaana. Toki päivät on eläinlääkäreillä valtavan pitkiä, mutta kun puitteet ja laitteet on kunnossa, niin työ on varmasti antoisaa.

Hammasklinikka on siis omissa tiloissaan ja siellä on operointitilat kolmelle lääkärille. Ja vähintään yksi lääkäri on aina kiertämässä talleja. Hammasklinikan käytössä on toinen Saksan CT-scan kerroskuvauslaitteista, joissa hevonen seisoo rauhoitettuna, kun sitä tutkitaan, kannettava röntgen, ultraäänilaite, laser sekä jäykkä ja joustava endoskooppi. Noita CT-scan laitteita on Saksassa useita, mutta niissä yleensä hevonen on nukutettuna pitkällään ja sellaisia joissa hevonen seisoo, on tosiaan vain kaksi tällä hetkellä. Ja tuolla samalla laitteellahan voi toki tutkia kissat ja koirat. Maanantai ja tiistai on operointipäiviä, keskiviikko ja torstai on tallipäiviä ja perjantaisin on sitten alkuviikosta operoitujen hevosten kontrolli. Toki niitä seurataan päivittäin, mutta tuolloin tehdään sitten perusteellisempi tarkastus.

Hammasklinikalle kun astuin sisään ekana päivänä, ensimmäinen ajatus oli että missä on pakkopilttuut. Niitä kun ei ollut lainkaan. Itse asiassa niitä piti ihan etsiä ja hevosklinikan puolelta sitten löytyi yksi. Kun kysyin miksi hammasklinikalla ei ole pakkopilttuita, niin on kuulemma turvallisempi työskennellä ilman. Hevonen rauhoitettuna nojaa ja painaa ja vaikka jalka voi lipsahtaa jonnekin väliin ja jos se rupeaa riehumaan syystä tai toisesta, on turvallisempi kun se on irti. Eli omistaja tuo hevosen klinikalle sisään sellaisen kumirouhematon päälle, hevosen sydän kuunnellaan ja se rauhoitetaan, päitset laitetaan kaulalle ja laitetaan tutkimuspäitset tai suunavaaja, nostetaan pää roikkumaan katosta ja aloitetaan työt. Ja myös kun talleilla käytiin, niin hoidot tapahtuvat yhdessä karsinassa, johon hevoset tuodaan vuorollaan, ei koskaan käytävällä sidottuina.

Heti ensimmäisinä päivinä näin vaikka mitä hurjaa. Hammasklinikalla hoidot ei keskity siis vain hampaisiin vaan koko päähän. Siellä oli esim. yhteen aikaan melkein parikymmentä potilasta, joilla oli operoitu pään onteloita erilaisista syistä, siellä oli potilas, jolla oli alaleuka murtunut ja tämä oli operoitu, siellä oli leukanivelen operointia jne. Päivät olivat pitkiä, helposti 8-22, koska jos sinne tuotiin potilas, joka vaati operointia, se tehtiin saman tien eikä vaikkapa viikon päästä. Yksi ensimmäisiä potilaita oli nuori, noin 7v hevonen, jolle tehtiin CT-scan ja sen perusteella siltä poistettiin poskihammas. Kaikki hampaidenpoistot tehdään suun kautta, rauhoituksessa ja hermoblokilla, hevosen seisoessa. Toki jos tulee ongelmia, niin sitten voidaan käyttää muita menetelmiä, mutta aina aloitetaan suun kautta. Ja tuollaisella nuorella hevosella poskihammas on noin 10cm pitkä, niin olihan se komea näky, kun se pöydällä pötkötti. Dr. Zwickin valtava kokemus näkyi siinä, että tuollainen normaali poskihampaanpoisto kesti, jos kaikki meni hyvin, noin 30-60min. Ensimmäisenä päivänä oli jonossa myös pari vanhempaa hevosta, joilta poistettiin kaikki etuhampaat erään sairauden takia.

Päivä numero kaksi olikin sitten pään onteloiden operointipäivä. Aika hurja näky, kun sormi on rystysiä myöden kallon sisässä. Tässäkin Dr. Zwick on edelläkävijä, hänen menetelmänsä on todella kaunis ja toimiva. Kalloon porataan haluttuun kohtaan noin 15mm reikä, jonka kautta operoidaan. Ja jälleen hevonen seisoo ja on vain rauhoitettuna ja puudutettuna. Henkilökuntaa ei tarvitse kuin periaatteessa yhden avustajan. Tällaisen operaation jälkeen hevonen jää klinikalle helposti 2-3 viikon ajaksi tarkkailuun. Tiettyjä komplikaatioita on mahdollista jälkikäteen tulla, mutta yleensä toipuminen sujuu hyvin.

Toiselta viikolta parhaiten jäi mieleen pari potilasta. Toinen oli kameli, jolla oli hammasongelmia. Aika hurjat hampaat on kyllä kameleilla, valtavat purupintojen harjanteet ja järkyttävät piikit! Yksikään hevonen ei söisi sellaisilla hampailla yhtään. Toinen mieleenpainuva potilas oli ihan aito suomenhevonen! Oltiin tallilla ja siellä käytävällä kulki rautias hevonen, aivan suomenhevosen  näköinen. Ja sitten kun he tulivat hammashoitoon, rotu varmistui lopullisesti. Pulliaisen Mintulla on talli täällä suunnalla ja hän on tuonut muutamia suomenhevosia tänne tunti- ja myyntikäyttöön, tämä ei kuitenkaan ollut enää Mintun omistuksessa, uusi omistaja oli kovin tyytyväinen ostokseena. Mintulla näkyy olevan myös valtavan komea vinhapaanarilainen täällä! Mutta pieni maailma siis :) 

Kakkosviikon operaatioista, normaalien hampaanpoistojen ja ontelo-operaatioiden yms lisäksi oli kaksi mielenkiintoista tapausta. Toinen oli hevonen, jolla oli vuotoa toisesta sieraimesta. Aiheuttajaksi löytyi endoskooppitutkimuksessa syvällä eräässä ontelossa ollut 10cm männyn neulanen! Tämä saatiin poistettua endoskoopin avulla ja hevonen oli ok sen jälkeen. Toinen kiinnostava operaatio oli laserin avulla tehty sinusoperaatio. Yhdessä kallon onteloista löytyi CT-kuvauksen perusteella hematooma ja sinne ei ollut pääsyä muuten kuin endoskoopin ja laserin avulla. Melko hurja operaatio tämäkin! Hevosklinikan puolella samaan aikaan tehtiin skintigrafiaa/gammakuvausta, tähän piti tutustua tarkemmin, sen verran harvinainen juttu Suomessa tai Puolassa. Sen toisen, samaan aikaan harjoittelussa olleen eläinlääkärin kanssa juttelin paljon yleisesti eläinlääkäreistä ja klinikoista Saksassa. Minusta oli mielenkiintoista, että esim. heidän klinikalla hinnat on samat aina, riippumatta siitä tuletko illalla, yöllä vai viikonloppuna. Toki päivystysaikaan ei tehdä mitään, mikä ei ole kiireellistä, mutta sinällään asiakasystävällinen ajatus, että ei rahasteta sillä, että hevosellesi tulee ähky lauantaiyönä tai koira jää auton alle jouluaattona. Ei varmaan ikinä tule olemaan todellisuutta Suomessa erilaisten palkkausmallien yms. takia, mutta kiva huomata, miten erilaisia toimintamalleja on.

Kolmannella viikolla ei sitten tullut vastaan mitään ns. uutta operaatioiden suhteen. Käytiin parin päivän reissulla Ranskan rajalla, siellä oli hieno kouluratsastustalli ja valtava islanninhevostalli. Yötä oltiin jossain pienessä kyläpahasessa, jossa kyllä jostain syystä oli kolme pientä hotellia. Aamulla parkkipaikalle oli ilmestynyt keltainen Bentley ja punainen Ferrari <3 oli siinä aamutuimaan ihmeteltävää kun niitä ihaili! Mutta ei keltainen kyllä sopinut kamalan hyvin Bentleyn kylkiin.

Neljänneltä viikolta jäi mieleen yläleuassa ollut kasvain, onneksi oli hyvälaatuinen ja se tullaan poistamaan. Harmittaa, etten ole silloin paikalla, olisi varmasti ollut mielenkiintoinen tapaus. Toisella mieleenpainuneella hevosella oli sinuisitis ja se tavara, mitä sieltä sen päästä sitten löytyi, oli niin pahanhajuista, että piti ihan pää kääntää pois ja toivoa pahan olon menevän ohi. Tallipäivillä käytiin HIT-aktiivitallilla, mikä oli kiinnostava nähdä ihan livenä ja ehdottomasti hienoimmalla tilalla, jolla olen ikinä käynyt, siellä oli islanninhevosten mukava asua. Itsekin viihtyisin :) Meillä oli myös eksoottisempaa seuraa, kun Dr. Zwickin vanha harjoittelija Brasiliasta saapui pariksi päivää tutustumaan uusimpiin tuuliin. Hän kertoi myös eräästä asiakkaastaan, jolla on 1000 lusitaanoa, joista 600 asuu karsinoissa ja loput 400 pihalla ja nämä hevoset on siis samalla tilalla! Eihän siitä tarvitse muita asiakkaita ollakaan :)

Tietysti pieniä reissujakin mahtui neljään viikkoon. Ekana viikonloppuna kävin lähikaupungeissa Augsburgissa ja Ulmissa. Augsburg on kai Saksan vanhimpia kaupunkeja renessanssin ajalta, omaa hienon historian, mutta jostain syystä en saanut siitä oikein otetta. Ulm sen sijaan ihastuttu kovasti! Ehkä yksi tekijä oli kaunis aurinkoinen sää ja Tonava kaunoinen, joka virtaa kaupungin läpi. Siellä oli myös maratooni menossa samana päivänä ja tunnelma oli katossa! Vähän väliä reitin varrella oli bändejä soittamassa musiikkia ja ihmiset olivat iloisia ja hymyileväisiä. Alla kuvia Ulmista.

Koko viikonlopun reissun tein sitten junalla Salzburgiin Itävaltaan. Tykkäsin kaupungista tosi paljon ja voin sitä kyllä suositella kaikille viikonloppukohteeksi! Ja menisin vielä jopa ehkä talvisaikaan mieluummin, kun Alpeilla olisi lunta ja tunnelma olisi superromanttinen. Mutta pieni vinkki, ei kannata maistella sitä paikallista jälkiruokaa, Salzburger Nockerlia, se oli todella imelä ja jättimäinen! Salzburgissa näkyi myös aikalailla pakolaisia, juna-asemalla oli leiri ja samoin Saksan ja Itävallan rajalla oli toinen. Rajan yli ei kulkenut pakolaisten takia junia, joten oli pieni ongelma päästä takaisin Saksaan, kun taksikuskitkaan eivät kovin innokkaita olleet yrittämään rajan ylitystä. Mutta onneksi löytyi yksi taksikuski, joka otti riskin ja onneksi myös olen normaali vaalea ja kävin hyvin saksalaisesta, niin poliisi vain katsoi sisälle, mutta ei kysellyt sen enempää rajalla. Klinikalla ei ollut telkkaria, joten iltaisin jos silmät pysyivät auki, katselin läppäriltä Big Bang Theorya ja Salzburgissa hotellia etsiessä kävelin ohi kaupasta, joka olisi voinut olla suoraan tuosta ohjelmasta; aikuisia miehiä pelaamassa lautapelejä, kaupassa pelejä ja sarjakuvia myynnissä, ihan väkisin alkoi hymyilyttämään :)

Etsi kuvasta 2 virhettä

Mitä siis tästä neljäviikkoisesta jäi käteen? Uusia kontakteja, ahaa-elämyksiä, paljon kokemuksia ja näkemyksiä, ideoita uusista hankinnoista ja ennen kaikkia valtavan kova odotus, jotta saan 1,5v päästä luvat rauhoittaa ja pääsen vähän kerrassaan soveltamaan näitäkin uusia oppeja käytäntöön ja suomalaisten hevosten hyväksi. Ensi kesänä pitää taas koettaa päästä jonnekin uudelle gurulle oppiin, ajatuksia kohteesta on jo mielessä ja kun lopulta valmistun eläinlääkäriksi, minulla on erinomainen näkemys siitä mitä haluan tehdä ja miten!

Näitä viimeisiä sanoja kirjoittaessa istun Münchenissä lentokentällä ja odotan lentoa Wroclawiin, jossa sitten maanantaina jatkuvat opinnot. Neljäs vuosi on ollut jo pari viikkoa käynnissä, mutta luulen, että minulle oli paljon enemmän hyötyä työharjoittelusta kuin koulussa olemisesta.

Kuulumisia opintojen parista piakkoin ja jouluna sitten nähdään seuraavan kerran! Mukavaa talvenodotusta kaikille sinne! :)